Tällaisen sulottaren, söpöläisen hän oli ihan minulle tehnyt ja tämä onkin vasta toinen kortti minkä olemme ikinä vaihtaneet, siis oikein aarre ja helmi kokoelmiini, muiden kortteja suinkaan väheksymättä. mutta eikö se niin tuppaa olemaan että mitä vähemmän jotain on sen arvokkaampana me niitä pidämme, miksi?Ken osaa siihen vastata. Kiitos Arja niin palkintomatkasta kuin tästä kortista joka on mulla nyt muistona myös kivasta reissusta jossa kaikenlisäksi näin toisenkin blogiystäväni Pitsihameen livenä. Ja kenties näin muitakin joita en vain tunnistanut.